Tämä on viimeinen blogi tekstini tälle kurssille, viimeine mahdollisuuteni selittää itseni, mutta en ole varma että onko sille tarvetta niille, jotka ovat lukeneet nämä tekstit kokonaisuudessaan.
Työparini, jonka kanssa en loppujen lopuksi kyennyt tekemään projekteja ollenkaan, olen pahoillani tästä ja toivon että voin hyvittää sen tavalla tai toisella, kenties kahvilakäynnillä minun piikkiini?
Opettajalleni, hyväksyn minkä tahansa arvosanan minkä päätätte minulle laittaa, siitä valittamatta, oli sitten kyseessä hylätty tai tyydyttävä, minulla ei ole loppujen lopuksi kykyä vaikuttaa lopputulokseen millään tavalla.
En myöskään kerjää sääliä tai pisteitä näillä kirjoituksillani, nämä olivat vain faktoja sen hetkisestä mielentilastani joka minulla oli tekstien kirjoitushetkillä.
Niille, joille yliopisto- tai lukio-opinnot ovat ajankohtaisia: Olkaa minua viisaampia, jyrkkymättömiä ja tehkää työnne oikeasti RYHMÄNÄ, älkää pakottako yhtä henkilöä tekemään kaikkea työtä yksin vain koska halusitte viettää enemmän aikaa vapaalla ilman minkäänlaista vastuuta tai juoden. Tuo voi pahimmassa tapauksessa viedä tuolta yhdeltä henkilöltä, siltä jonka vastuulle kaikki on laitettu, järjen ja mielenterveyden.
Tällä hetkellä, myönnän etten ole kunnossa, yritän levätä niin paljon kuin voin samalla kun edelleen tasapainottelen ryhmäni ja sen töiden sekä omien kurssieni välillä. Kuinka tuo hoituu tällä hetkellä? Aavistuksen verran paremmin, mutta olen edelleen se jonka vastuulla valtaosa on.
Olkaa viisaampia.
Kirjoitettu 7.11.2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti